Mitä on markkinointiviestintä? Case ravintola ja luomukana eli markkinoinnin terminologiaa osa 2
Jatkoa täällä aloitetulle sarjalle markkinoinnin termeistä.
Olen hiukan eri mieltä Wikipedian määritelmästä (13.1.2014) mitä on markkinointiviestintä.
”Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai kysyntään myönteisesti vaikuttavia ilmiöitä. Markkinointiviestintä (promotion) on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista.”
Itse määrittelen asian lyhyesti näin:
”Markkinointiviestinnällä tarkoitetaan kaikkea sitä viestintää, mikä tapahtuu yrityksen ulkopuolella.”
On tärkeää oivaltaa, että samalla tavalla kuin yrityksen tulos tapahtuu yrityksen ulkopuolella, markkinointiviestintä pöhisee toimiston ulkopuolella. Kuten sairaalassa. Potilas tulee sinne jotta pääsisi sieltä mahdollisimman pian pois. Ei potilas halua jäädä sairaalaan. Päinvastoin, hän tekee kaikkensa päästäkseen sieltä terveenä pois. Kun potilas on ulkona ja terve, on sairaala tehnyt tulosta. Fokus pitää olla yrityksen ulkopuolella.
Markkinointiviestintä voidaan jakaa (eri määritelmiä on varmaan satoja, tämä on suosikkini) kuuteen osaan. Ne ovat;
- Mainonta
- Menekinedistäminen
- PR ja viestintä
- Suoramarkkinointi
- Myyntityö
- Yritysmielikuva (Brändi)
Käytän itse alla olevaa tarinaa muistisääntönä.
Kun ravintolan omistaja pystyttää A-ständin kadun varteen ”uusittu lista, tervetuloa maistamaan herkullista luomukanaa!”, tai päivittää ravintolan Facebook-sivua, on se mainontaa. Kun omistaja lähettää (massa)sähköpostin asiakkailleen, se on suoramarkkinointia. Kun omistaja laittaa kyltin kauniin naisen päälle ja pyytää tätä kävelemään kaupungilla, on se menekinedistämistä. Jos nainen saa kyltti niskassaan hepulit, ja riisuu itsensä liikennevaloissa alasti, (en kehoita kokeilemaan) on se PR:ää. Jos lehdistö tekee siitä uutisen, on se viestintää. Kun asiakkaat sitten astuvat ravintolan kynnyksen yli ja kyselevät tarjoilijoilta kannattaako paikkaan tulla ja mitä tilata, tekee tarjoilija myyntityötä. Kun kokki polttaa lampaan pilalle ja tarjoilija vie vielä annoksesi väärään pöytään, on markkinointiprosessi karannut käsistä. Kaikki nuo edellä mainitut asiat vaikuttavat siihen, millainen maine, brändi, eli yritysmielikuva ravintolalla on. Lue lisää markkinointiviestinnän keinoista täällä.
Oletko muuten huomannut, että markkinointiviestinnän määrittelemästä englanninkielellä Wikipediassa löytyy kuusi kohtaa, suomeksi neljä. Miksi? Mihin katosi PR ja yritysmielikuva?
KONEen Anne tiivistää minusta hyvin yritysmielikuvan hyödyt yritykselle.
Tuhannen taalan kysymys – mikä on markkinointiviestinnän ROI?
Miten maksimoisit 15 000 € budjetilla ravintolan markkinointiviestinnän ROI:n?
Tässä blogauksessa kerroin, että ravintolalla on jo oma Facebook sivu. Yli 1000 fania. Siis oma media. Vähän kuten asiakaslehti.
Samoin heillä on 170 lounasasiakkaan sähköpostirekisteri. Kanta-asiakasohjelman tynkää. Tarjoilijat ovat ammattilaisia, ja hyvinä myyjinä he ovat selvittäneet, että noin 40 vakioasiakasta on töissä samassa rakennuksessa sijaitsevassa isossa lintufirmassa. Ainakin punaisista vihaisia böördihuppareista päätellen. Lisäksi ilmaisjakelulehtiä näytetään luettavan aamuruuhkassa. On lähes fakta, että jokaisella asiakkaallasi on TV.
Millä suunnitelmalla lähtisit myymään herkullista luomukanaa?
Tilaisitko tarjoilijoille myyntivalmennusta? Vai investoisitko TV-kampanjaan? Vai laittaisitko koko ravintolan brändin (=maineen) uusiksi? Mikä toimisto tekee mitäkin? Haittaako jos kaksi eri toimistoa tekee (sinun laskuusi) samaa asiaa yhtä aikaa? Monitoimisto-mallin johtaminen vaatii osaamista.
Ei tuohon kysymykseen näillä tiedoilla voi antaa mitään vastausta. Vähän sama kuin tekisi kampanjan ”heitä joku kampanjaehdotus” tyyppisen briiffin pohjalta. En heitä. Huono ROI. Molemmille.
Markkinointiviestintä ja tulos
Pohdin usein markkinointia, markkinointiviestintää ja sitä, millaiset vaikutukset sillä on yritysten tulokseen. Mitä enemmän aihetta mietin, sitä vaikeampaa minun on ymmärtää tilannetta, jossa firman hallitus ja johtoryhmä ovat ilman markkinoinnin vastuuhenkilöä. Tulosta tekevän markkinoinnin johtaminen on täysipäiväinen työ. Omistajat saavat tehdä rahoilleen ihan mitä haluavat, mutta oletan että heitä kiinnostaisi saada samasta rahasta enemmän irti. Ei sijoitusasuntoakaan osteta yhden tai kahden prosentin tuottoa varten. Kahdeksan prosenttia taitaa olla minimi.
Terminologian tulee olla kunnossa. Se on osa ammattimaisuutta. Markkinointi kerää tietoa tulevia päätöksiä varten, markkinointiviestintä vie sitä ulos myynnin ja yrityksen avuksi. Mielestäni kaikkein tärkein kysymys markkinointijohtajalta tai -päälliköltä on:
”mitä asiakkaamme haluavat meiltä ostaa?”
Moni ei kysy. John Deere kysyy. On kysynyt jo sata vuotta. Tästä vähän Deeren tuloksia 2013 taantumassa. Jäätäviä. Monta miinusta löydät tuloksesta?
Kun haluat oppia johtamaan ja tekemään tuloksellista markkinointia, tutustu suosittuun Ammattimarkkinoijakurssiin täällä.