Missio, visio ja strategia
Missio, visio, strategia ja omistajan tahtotila ovat menestyvän yrityksen johtamiseen liittyviä termejä ja johtamisen työkaluja. Avaan tässä blogissa kaikki neljä termiä. Listaan loppuun suositukseni yritysvalmentajana laatimisjärjestyksestä erityisesti PK-yrityksen vinkkelistä.
PÄIVITYS: Löydät täältä viisi esimerkkiä hyvästä (liiketoiminta)strategiasta. (Päivitetty 22.9.21)
Missio
Missio vastaa kysymykseen ”miksi yritys on olemassa?”. Mikä on yrityksen olemassaolon syy? Missio on yksinkertaisesta toiminta-ajatus. Mission tulisi kestää ajan hammasta, eikä sitä ole syytä vaihtaa vuosittain. Sopiva päivitysväli on mielestäni 20 vuotta. Esimerkiksi Niken missio on pysynyt samana jo vuosikymmeniä. Törmäsin vuosia sitten tähän nyt jo edesmenneen PK Cleanin missioon, ja jostain syystä se puhutteli minua. Ammattijohtaja.fi:n missio on juonnettu tämän pohjalta. Kuvakaappaus verkkosivuilta.
Missio esimerkkejä – hyviä ja huono
Ammattijohtaja.fi:n missio: Huonon johtamisen poistaminen Suomesta.
Googlen missio: Organize the world’s information and make the universally accessible and useful.
Niken missio: Bring inspiration and innovation to every athlete* in the world. *If you have a body, you are an athlete.
Vanha Supercellin missio: The Best PEOPLE Make The Best Games
Uusi Supercellin missio: The Best TEAMS Make The Best Games
Yhden sanan muuttaminen (Supercell) vaikuttaa pieneltä muutokselta, mutta takana on varmasti pitkä pohdinta. Tuo muutos vaikuttaa varmasti Supercellin yrityskulttuuriin, rekrytointeihin, tapaan johtaa ja lopulta kasvattaa yritystä.
On myös huonosti laadittuja missioita. Tämä IT-yrityksen missio on huonoin löytämäni. Mission laadun ja toimivuuden voi tarkistaa simppelillä testillä: lue missio, laita sen jälkeen silmät kiinni ja toista ulkomuistista lukemasi missio..
Our mission
“We aspire to be a dynamic and well recognized technology solutions organization that meets the needs of our clients and the goals of our employees, by providing an environment for employees to lead, gain knowledge to innovate high quality solutions and the vision to transform with excellence and professionalism”
Onnistuitko? 😉
Strategia
Vastaan tässä blogissa strategiaan vain lyhyesti. Tarkempi blogaus strategiasta täällä ja Youtube-video strategiasta täällä. Lyhykäisyydessään PK-yritykselle riittää usein vain yksi strategia: markkinointistrategia. On hyödyllistä erottaa (liiketoiminta)strategia ja markkinointistrategia toisistaan. Löydät esimerkkejä liiketoimintatrategioista täältä. Kokemukseni mukaan markkinointistrategia riittää 98 prosentille yrityksiä. Kärjistettynä liiketoimintastrategia kertoo miten menestytään ja markkinointistrategia kertoo minne markkinoinnin ja myynnin resurssit kohdistetaan (ts. minne hyökätään). Strategian laatimisesta ja päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Strategian päättäminen on yrityksessä toimitusjohtajan etuoikeus ja vastuu. Lopulta hän tekee sarjan päätöksiä ja vie ne käytäntöön. Hallituksen tehtävänä on sitten kyseenalaistaa, sparrata ja lopulta vahvistaa omassa roolissaan strategiset päätökset. Kokemukseni mukaan strategiaprosessissa kannattaa ottaa työntekijät mukaan, kokemukseni ovat erittäin positiivisia. Minua käytetään ulkopuolisena konsulttina usein strategiaprosessin konsultoinnissa ja fasilitoinnissa. Voit tilata maksuttoman 45 min livesparrauksen täältä. Minä fasilitoin työpajat, mutten voi tehdä johdon puolesta strategisia päätöksiä. Siksi strategian laatimista ei voi ulkoistaa.
Markkinointistrategian sisältö vastaa kolmeen kysymykseen
Kuka? = Kuka tai ketkä ovat yrityksen asiakkaita, ts. mikä on valittu kohderyhmä?
Miten? = Miten asiakkaat aiotaan voittaa ja miten yritys erottuu kilpailijoista?
Mitkä? = 1–2 SMART-tavoitetta, joiden avulla haluttu liikevaihto ja/tai voitto saavutetaan.
Niin hullulta kuin se kuulostaakin, noihin kolmeen kysymyksiin vastaaminen tuntuu helpolta, mutta en saa niihin vastauksia juuri koskaan. Varsinkin tuo ensimmäinen kysymys aiheuttaa melkoista kiertelyä ja selittelyä erilaisista taktiikoista. Koska kysymyksiin on vaikea vastata, sitä tärkeämpää ja hyödyllisempää niihin olisi vastata. Strategia sitoo yhteen kaikki muuten irtonaisilta vaikuttavat päätökset, siksi usein puhutaan ”strategian antamasta selkänojasta päätösten tekemisessä”. Ilman strategiaa vuoden aikana tehdyt päätökset ovat irrallisia kokonaisuuksia ja pahimmillaan vain kumoavat toisiaan. Se tekee johtamisesta usein todella raskasta ja kuluttavaa.
Tavoite seuraavalle 12 kuukaudelle voi olla esimerkiksi tunnettuuden parantaminen. Tavoite vie yritystä kohti maalia. Maali (GOAL) on euromääräinen, esim. liikevoittoa ”miljoona euroa”. Älä sotke tavoitetta ja maalia keskenään.
SMART-tavoite voi olla esimerkiksi ”tunnettuuden nostaminen Ylöjärvella asuvien kotitalouksien keskuudessa 20 % -> 55 % joulukuuhun 2019 mennessä.”
Hyvin laadittu strategia mahtuu tiivistettynä liimalapulle, mutta juuri silloin sen viestiminen on paljon helpompaa. Strategiaprosessi vaatii vähän pähkäilyä, mutta on ehdottomasti sen arvoinen, koska rajalliset resurssit kohdistuvat paremmin oikeaan suuntaan. Kun strategia on laadittu, on aika tehdä tarkempi myynti- ja markkinointisuunnitelma, mitä tehdään kuukausi- ja viikkotasolla. Mutta strategia ja suunnitelma ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä kannata laatia yhtä aikaa. Vähän sama kuin yrittäisi laihduttaa ja kasvattaa lihaksia yhtä aikaa.
Usein PK-yritykselle laaditaan myös henkilöstöhallinnan (HR) strategia. Kokemukseni mukaan tämä nousee esille, kun yrityksessä on enemmän kuin kymmenen henkilöä töissä. Mutta mikään ei estä laatimasta sitä heti markkinointistrategian perään. Siitä lähdetään kuitenkin aina liikenteeseen.
Visio
”Visio” on latinan kielen sana, joka tarkoittaa ”näkeminen, näkymä, näkemys, ja ennakointi” (Ui tai uppoa – Kurkilahti, Äijö). Ehkä tuo näkemys tulevaisuudesta kuvaa visiota parhaiten. Visiolla on yllättävänkin iso merkitys arjessa. Vertaisin organisaation visiota huippu-urheilijan unelmaan olla olympiavoittaja: unelma on antaa syyn ja energiaa jaksaa arkista puurtamista. Vision päättämisen jälkeen on selkeä kirjoitettu tavoite mitä kohti ponnistellaan. Lisäksi visio antaa suunnan strategialle. Strategian pitäisi viedä yritystä kohti visiota vuosi vuodelta. Ilman suuntaa päätyy minne vain. Olisi muuten kiva tietää, mikä on Suomen visio…
Visio esimerkkejä
Mielestäni paras esimerkki hyvästä ja toimivasta visiosta on vuosikymmeniä vanha, mutta toimii edelleen. Esimerkkini liittyy kuulentoihin. On sinänsä hauska sattuma, että kirjoitan tätä lauantaina 13.7.2019, kun tuosta visiona olleesta kuulennosta on tasan 50 vuotta. Tästä lauseesta ajatus silloin lähti.
”Landing a man on the moon and returning him safely to the earth, by the end of the decade.”
John F. Kennedyn julkistama visio tiivisti kaiken olennaisen (Lähde). Visio vastasi kolmeen kriittiseen kysymykseen; mitä tehdään (viedään ukkeli kuuhun), miten se tehdään (turvallisesti) ja milloin se tehdään (vuosikymmenen loppuun mennessä). Olen käyttänyt tuota kuulentoon liittyvää visiota monia kertoja asiakkaita sparratessa. Varasta pois, ei ole minun keksimä. En voi julkistaa esimerkkejä, mutta kehittelin tuon pohjalta autokorjaamolle esimerkin visiosta. Senkin saa pihistää. 🙂
”Visiomme on olla Suomen tunnetuin ja parasta asiakaspalvelua (miten) tarjoava Mersu-autokorjaamo (mitä) vuonna 2025 (mihin mennessä).”
Missio, strategia ja visio
Kaikessa ihanuudessaan johtamisessa on kysymys viestinnästä. Rajusti yksinkertaistettuna johtaminen on viestintää. Siksi monet hyvät missiot, strategiat ja visiot ovat äärimmäisen yksinkertaisia. Kauneus piilee simppeliydessä; asiat on helpompi viestiä ja muistaa ulkoa missä tahansa tilanteessa. Jos esimerkiksi rekrytointitilanteessa työnhakija kysyy yrityksen missiota tai visiota, pitäisi vastaus tulla johtajan selkärangasta ilman empimisiä. Siksi tuo mainitsemani IT-yrityksen missio on huono esimerkki. Mutta missio, visio ja strategia tarvitsevat (PK-yrityksessä) vielä yhden tärkeän tekijän: omistajan tahtotilan. Koska PK-yrityksessä kaikki tekeminen lähtee siitä.
Omistajan tahtotila
Erityisesti PK-yrityksen ongelmat johtuvat usein siitä, ettei yrityksen omistaja(t) tiedä mitä yritykseltä halutaan. Siksi on mielestäni tärkeää kirjoittaa omistajan tahtotila paperille (ja laminoida lappu kuten Ross teki Frendeissä). Omistajan tahtotila sisältää kaksi kohtaa:
1. Mitä omistaja haluaa yritykseltä?
Yrityksemme, autokorjaamo, tulee olla hyvässä kunnossa vuonna 2028, kun yritys siirtyy minulta lapsilleni.
2. Paljonko yrityksen omistaja haluaa rahaa yrityksestä?
Yrityksen tulee tehdä vuosittain 100 000 euroa voittoa. (Päätämme vuosittain yhtiökokouksessa mitä teemme voitoilla.)
Kuulostaa simppeliltä, mutta kokemukseni mukaan on yllättävän vaikea saada tuo kirjoitettuun ja laminoituun muotoon. Varsinkin, jos omistajia on enemmän kuin yksi. Toinen haluaa myydä yrityksen, toinen haluaa pysyä omistajana 20 vuotta. Siinä on jo kaksi ristiriitaista tavoitetta. Missio, strategia ja visio ponnistavat tuosta omistajan tahtotilasta eteenpäin. Omistajan tahtotila on ponnistuslauta kaikelle muulle. Olen muutamia kertoja konsultoinut näissä, mutta myönnän etten ole Suomen paras konsultti tässä asiassa. (lue=en halua konsultoida niitä jatkossa)
Laatimisjärjestys; omistajan tahtotila, missio, strategia ja visio
Lista on laadittu vuosien kokemuksella yritysvalmentajana kohdatuista tilanteista. Lista ei ole täydellinen, mutta käytän sitä itse jatkuvasti johtajia ja yrittäjiä sparratessani. Erityisesti strategiaan liittyvän strategiaprosessin tuotokset ovat olleet varsin hedelmällisiä. Tässä oman kokemukseni mukaan toimivin järjestys missä järjestyksessä asioita kannattaa laittaa kuntoon. Muista ettei missiota ja visiota päivitetä joka ikinen vuosi uudelleen. Paaluta ne edes kymmeneksi vuodeksi, mieluummin pidemmäksi aikaa.
- (Markkinointi)Strategia seuraavalle 12 kuukaudelle (huomioidaan seuraavat 3 vuotta)
- Visio
- Missio
- Strategia 12 kk
- Omistajan tahtotila (tämän pitäisi olla ensimmäinen, mutta annetaan ajatuksen ensin muhia)
- Strategia 12 kk
- Strategia 12 kk
- Ja niin edelleen
Lähteet:
